Miksi järjestön toiminnan itsearviointiin kannattaa panostaa?

25.03.19

Pienissä järjestöissä tapaa todellisia moniosaajia. Järjestössä samaan työnkuvaan saattaa kuulua tehtäviä johtamisesta viestintään ja asiakastyöstä edunvalvontaan sekä kaikkea siltä väliltä. Toiminnan seuranta ja arviointi on siis vain yksi niistä monista osa-alueista, joita järjestötyön tehtäviin kuuluu. Miksi sitten järjestön kallisarvoisia ja rajallisia resursseja kannattaa käyttää myös oman toiminnan jatkuvaan arviointiin?

Monesti lähtökohta arvioinnin toteuttamiselle ovat rahoittajan vaatimukset. Rahoittajaa varten tehtävä raportointi on toki erittäin tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa hyvä syy tehdä systemaattista järjestön toiminnan itsearviointia . Seuraavassa muutamia muitakin tärkeitä syitä sille, miksi järjestön oman toiminnan seurantaan ja arviointiin kannattaa pienessäkin järjestössä ehdottomasti panostaa:

  • Arviointitiedon avulla kehitetään ja linjataan järjestön toimintaa. Jotta toimintaa voidaan aidosti kehittää oikeaan suuntaan, täytyy tietää mikä nykyisessä toiminnassa toimii hyvin ja mikä huonosti. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, minkälaiselle toiminnalle on tarvetta ja minkälainen toiminta tuottaa tavoiteltuja tuloksia. Laadukkaan ja systemaattisen seurannan ja arvioinnin kautta saadaan tietoa juuri näistä asioista. Työntekijöiden omiin havaintoihin ja asiantuntemukseen perustuvan itsearviointi on kehittämistyön perusta, mutta lisäksi tarvitaan kerättyä tietoa ja palautetta myös muista näkökulmista, etenkin toiminnan kohderyhmiltä.
  • Palautteen saaminen motivoi työntekijöitä. Arvioinnin kautta myös järjestön työntekijöille itselleen pystytään osoittamaan ja tekemään näkyväksi tehdyn työn tulokset ja vaikutukset. Esimerkiksi asiakkailta tai yhteistyökumppaneilta saatu hyvä palaute motivoi ja auttaa toteuttamaan entistäkin parempaa ja tuloksellisempaa toimintaa. Työn imua ja merkityksellisyyttä lisää, kun työllä on selkeät tavoitteet, joiden edistymistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
  • Arviointiosaamisesta tukea hankesuunnitteluun ja rahoituksen hakemiseen. Arviointitietoa tarvitaan, kun rahoittajalle raportoidaan menneestä, mutta myös rahoitusta haettaessa voi hyödyntää arviointitietoa. Monesti esimerkiksi kohderyhmille toteutetuissa kyselyissä tai haastatteluissa saadaan arvokasta tietoa siitä, minkälaiselle toiminnalle edelleen on tai tulevaisuudessa olisi tarvetta. Lisäksi uutta rahoitusta hakiessa on etua, jos järjestöllä on näyttöä jo olemassa olevan toiminnan tuloksellisuudesta ja toimivista käytännöistä. Jos toiminnan vaikuttavuusketju on hyvin avattu sekä seuranta ja arviointi tarkasti suunniteltu jo hakemusvaiheessa, parantaa se varmasti mahdollisuuksia saada haluttua rahoitusta.
  • Viestintä – kerro onnistumisista! Arvioinnin kautta saadaan tietoa, jonka avulla pystytään osoittamaan rahoittajan lisäksi myös kohderyhmille, vapaaehtoisille ja sidosryhmille, että järjestön toiminta on laadukasta. Kehitetyistä uusista toiminnoista, hienoista tuloksista ja vaikutuksista sekä upeista onnistumisista kannattaa viestiä vahvasti ja laajasti. Tieto hyvistä tuloksista houkuttelee järjestön toimintaan uusia ihmisiä, vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita, jäseniä ja lahjoittajia.

Kaipaako järjestönne tukea itsearviointikäytäntöjen kehittämiseen sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten osoittamiseen? Haku ARTSI-toimintaan kaudelle 2019/2020 on käynnissä 4.4.2019 saakka, katso lisätiedot ARTSIn hakusivuilta.

Tuuli Shinyella
Tutkija, arvioitsija
ARTSI-toiminta