Liiku terveemmäksi esteettä -seminaarikiertue on osa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n vuonna 2015 koordinoimaa kansallista Liiku terveemmäksi -kampanjaa, jonka tämän vuoden teemoina ovat esteettömyys ja saavutettavuus. Viidellä paikkakunnalla kiertävän seminaarin ohessa on järjestetty myös Sporttitori-kokeilutapahtumia, joissa pääsee testaamaan erilaisia vammaisurheilulajeja.
Syyspäivää 7.10. vietettiin Etelä-Savon ammattiopiston tiloissa Mikkelissä järjestetyssä Liiku terveemmäksi esteettä -seminaarissa ja sitä seuranneella Sporttitorilla. Päivä sisälsi useita mielenkiintoisia esityksiä ja puheenvuoroja, jotka tarjosivat kuulijalle runsaasti näkökulmia esteettömyyteen. Liikunta ja osallisuus -hankkeen tiimistä paikalla olivat projektikoordinaattori Mari Ruuth sekä hankekehittäjä Terhi Korkiala.
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n arkkitehti Niina Kilpelä aloitti seminaarin toteamalla, että ne erityistarpeet, joihin esteettömyyden yhteydessä usein viitataan, ovat oikeastaan perustarpeita. Esteettömät ratkaisut hyödyttävät kaikkia tilojen käyttäjiä toimintakyvystä riippumatta. Kyse voi olla esimerkiksi pukuhuoneiden ja suihkutilojen rakentamisessa käytetystä liukumattomasta lattiamateriaalista, joka ehkäisee kaikkien käyttäjäryhmien liukastumisia. Esteettömyys on siis toiminnallisuutta, joka on kaikkien etu. Rakennusmääräykset asettavat esteettömyyden ehdottoman minimitason, mutta mikään ei estä tekemästä enemmän ja paremmin, etenkin kun esteettömät ratkaisut eivät yleensä aiheuta rakennusvaiheessa ylimääräisiä kustannuksia. Sen sijaan myöhemmin toteutetut muutostyöt voivat tulla kalliiksi. Esteettömyyteen tulisikin suhtautua rakennetun ympäristön laatutekijänä.
Liikuntarajoitteiden ohessa erilaiset aistivammat (esim. näkö- ja kuulovammat) asettavat vaatimuksia tilojen suunnittelulle. Näkövammaisten Keskusliiton esteettömyysasiamies Hanna-Leena Rissasen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 80 000 näkövammaista henkilöä, joista 10 000 luokitellaan sokeiksi. Näkövammaisista 80 % on yli 65-vuotiaita. Myös kuulovammat painottuvat eliniän loppupäähän huonokuuloisuuden yleistyessä ikääntymisen myötä. Erilaisia kuulo-ongelmia on kuitenkin viime vuosina diagnosoitu enenevässä määrin myös nuorten keskuudessa, mikä selittyy mm. erilaisten musiikinkuuntelulaitteiden lisääntymisellä. Rissanen kertoi seminaarissa Kuuloliiton arvioineen, että jopa 300 000 suomalaista voisi hyötyä kuulolaitteen käytöstä. Oikeastaan liikkumis- ja aistiympäristöt huomioiva esteettömyys koskettaakin melko laajaa käyttäjäkuntaa.
Esteettömyyteen vaikuttamisen tukena tulee jatkossa toimimaan myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2015. Suomen on tarkoitus ratifioida sopimus keväällä 2016. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vammaisten oikeudet tunnustetaan ensimmäistä kertaa ihmisoikeuksien tasolla. Jokaiselle taattava oikeus liikuntaan vaatii esteettömiä tiloja, joiden rakentamista valtio tukee liikuntalain nojalla. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Matti Ruuskan mukaan valtion tuella rakennettujen liikuntapaikkojen onkin sovelluttava kaikille käyttäjille toimintakyvystä riippumatta. Tilojen tulisi osaltaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja urheilussa, mikä tarkoittaa käytännössä sekä liikkumis- että aistiympäristöjen esteettömyyttä.
Kuntatasolla tilojen suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan jo varhaisessa vaiheessa kunnan vammaisneuvosto. Vuonna 2017 voimaan astuva uusi kuntalaki vakiinnuttaa vammaisneuvostojen aseman kuntien lakisääteiseksi toimielimeksi, sillä tähän asti vammaisneuvoston asettaminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Valtakunnallisen vammaisneuvoston suunnittelija Tea Hoffrén sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi seminaarissa kunnallisten ja alueellisten vammaisneuvostojen tärkeästä, paikallisen tiedon tuottamisen tehtävästä. Vammaisneuvostojen avulla esimerkiksi kunnallisten viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon on pyrittävä saamaan yhä enemmän esteettömyyteen liittyviä näkökulmia, jotta niiden toteuttamista käytännössä voitaisiin edistää tehokkaammin. Kukaan meistä ei voi tietää, millainen toimintakykymme on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Silti tämän päivän päätöksillä luodaan puitteet sille, minkälaisia toimintaympäristömme ovat tulevaisuudessa.
Seminaariosuuden jälkeen Etelä-Savon ammattiopiston liikuntasalin valtasi kokeilutapahtuma Sporttitori. Paikalla oli kokeiltavissa useita eri lajeja aina sisäcurlingista vatsalautailuun. Kun tilat ovat esteettömiä, pystyy liikunta- tai aistivammainen henkilö osallistumaan liikuntaan siinä missä kuka tahansa muukin. Esteettömyydellä luodaan mahdollisuuksia. Loppujen lopuksihan pyörätuoli hidastaa vauhtia vain ylämäessä – alamäessä sillä peittoaa juoksijatkin.
Terhi Korkiala
Hankekehittäjä, VTM
@TerhiKorkiala
