Liikunta ja osallisuus -hanke laajensi alkuvuodesta kehittämistyön Vaasaan. Ensimmäisessä yhteistyötapaamisessa ilmeni, että Vaasan soveltavan liikunnan tarjonta on varsin monipuolista ja runsasta. Paikallistason yhteistyön todettiin toimivan hyvänä esimerkkinä muillekin. Haastattelin Vaasan kaupungin erityisliikunnan koordinaattorina toimivaa Tatjana Asplundia hänen näkemyksistään siitä, miten tähän pisteeseen on Vaasassa päästy.
Erityisliikuntakoordinaattorin työ on Tatjanan mukaan hyvin hallinnollista. Siihen kuuluu mm. ohjaajien rekrytointia, soveltavan liikunnan suunnittelua ja yhdessä ohjaajien kanssa myös toteutusta, yhteistyöpalavereita, hankkeita, budjetin seurantaa, hankintoja, koulutuksia ja luennointeja. Tatjana on harvoin itse kentällä ohjaamassa. Erityisliikunnan kohderyhmänä hänellä ovat kaikki eri vamma- ja sairausryhmät vauvasta vaariin sekä mm. eläkeläiset ja maahanmuuttajat. Kaupungin liikuntaryhmät ovat kaikille avoimia.
Vaasan kaupunki ja erilaiset yhdistykset järjestävät yhteistyössä liikuntaryhmiä soveltavaa/erityisliikuntaa tarvitseville. Kaupungin liikuntapalvelut antaa yhdistysten käyttöön tarvittavat tilat toiminnan järjestämiseksi ja kerran kuukaudessa kaupungin ohjaaja vie ryhmille virikkeitä ja uusia tuulia. Liikunnan saralla aktiivisimmiksi yhdistyksiksi Tatjana mainitsee Vaasan Reumayhdistyksen, Vaasan seudun Parkinson-yhdistyksen, Vaasan seudun Hengitysyhdistyksen, Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen, Rintasyöpänaiset sekä Vaasan Selkäyhdistyksen. Lisää yhdistyksiä ja liikuntaryhmiä tulee jatkuvasti.
Liikuntaseuroista mm. Vaasan Uimaseura ja Vaasan Telinetaiturit ovat olleet aktiivisia soveltavan liikunnan tarjoajia erityisesti lapsille ja nuorille. Telinetaiturit palkittiinkin vuoden 2014 ”Kunnon liikuntaseura” -palkinnolla. Soveltavan liikunnan tarjoamisessa Tatjana tulee yleensä vastaan kustannuksissa ja seurat järjestävät varsinaisen toiminnan.
Vanhoja hyviä käytäntöjä ja uusia kokeiluja
Vaasassa järjestetään paljon tapahtumia. Monet niistä ovat jo perinteitä ja säännöllisesti toistuvia. Joka kevät kaupungin liikuntapalvelut järjestää yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa ”Jokaisen liikunnallinen iltapäivä” -tapahtuman Hietasaaressa. Tänä vuonna tämä tapahtuma toteutetaan la 28.5. Se on kaikille avoin, ja ohjelmassa on liikunnan lisäksi paljon muutakin aktiviteettia, kuten poniajelua. Tavoitteena on ollut mm. potilasyhdistysten tuominen lähemmäksi ”tavallisia” ihmisiä. Yhdistykset mm. esittelevät toimintaansa päivän aikana.
Tatjana kannustaa uusien ”tempauksien” rohkeaan kokeiluun ja toteaa, että yhteistyökumppaneiden avulla voi saada huikeitakin juttuja aikaiseksi. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee ideoimansa ja koordinoimansa Liiku laineilla -tapahtuman. Paikallisyhdistykset olivat mukana esittelemässä toimintaansa ja pitämässä luentoja. Lisäksi Tatjana houkutteli mukaan erityisryhmien kanssa toimivia yrityksiä. Ohjelmassa oli liikunnan workshopeja, lajiesittelyitä ja mm. bändi. Ammattiopistosta Tatjana sai opiskelijoita mukaan mittaamaan verenpaineita, verensokereita ym. Erityisliikuntapalvelut kustansivat töissä oleville matkat, ja laiva antoi hytit sekä kahvi- ja lounaslipukkeet. Yhteistyö pelasi ”täydellisesti”, ja tapahtumasta on tullut tiedusteluja myös jälkikäteen.
Paikallistason yhteistyön lisäksi Tatjana tuo esiin hyvänä käytäntönä liikuntakortit, joilla on mahdollisuus liikkua niin paljon kuin jaksaa. Malli on tuotu Vaasaan Turusta. Aikaisemmin liikuntakorttien käyttö oli rajattu kahteen kertaan viikossa. Hinta on edullinen, ja liikuntakortti maksaa erityisryhmille vain 30 euroa. Käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi.
Soveltava liikunta sai myös pitkällisten neuvotteluiden jälkeen oman uima-altaan. Allas on sosiaali- ja terveyspalveluiden tiloissa ja Tatjana maksaa siitä vuokraa. Hallinnollisesti altaan käyttö on Tatjanan vastuulla kokonaan. Allas on esteetön matalan kynnyksen liikuntapaikka, jota käyttävät monet sellaiset, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään julkisten uimahallien altaita. Allasta käyttävät myös paikalliset yhdistykset.
Ei niin helppoa, etteikö jotakin haasteitakin olisi
Yhteistyö etenkin yhdistysten kanssa on kaikin puolin tiivistä, mutta sekin on pitkäjänteisen työn tulos. Tatjana päätti kutsua koolle keskeisiä toimijoita paikallisyhdistyksistä ja käynnistää säännölliset yhteistyötapaamiset kerran kuussa. Näin on tehty jo kolmen vuoden ajan. Tapaamisten myötä yhteistyö on syventynyt ja yhdistysten ja kaupungin välinen yhteistyö tullut pysyväksi käytännöksi osaksi kaikkien normaalia toimintaa. Pienenä porkkanana Tatjana on tarjonnut yhdistysten edustajille liikuntakortit kaksi kertaa vuodessa. Hän käy ajoittain myös puhumassa yhdistysten tilaisuuksissa tai antaa muutoin panostaan yhdistystoimintaan. Yhteistyön myötä yhdistykset ovat avanneet toimintaansa ovia muillekin, myös ei-jäsenille (esim. kaikille avoimia luentoja). Yhdistykset saavat näin lisättyä tietoa ”edustamistaan” sairauksista ja hälvennettyä niihin mahdollisesti liittyviä ennakkoluuloja.
Haasteitakin on toki ollut. Oma aika ei riitä ihan kaikkeen. Pitäisi käydä myös ”kentällä”. Sosiaali- ja terveyspuolen kanssa tehtävässä yhteistyössä on edelleen kehitettävää. Sosiaali- ja terveyspalvelut on liikuntapalveluihin verrattuna hyvin byrokraattinen toimija ja ajatusmaailmat näiden kahden välillä ovat hyvin erilaiset. Vasta hiljalleen yhteistyö on lähtenyt edistymään. Yhteistyö on ollut jonkin verran myös henkilösidonnaista – aina tarvitaan joku, joka ideoi ja ottaa asioita hoitaakseen. Myös kaupungilta tulee paineita yhteistyön tekemiseen yli sektorirajojen.
Tatjana on pyrkinyt varmistamaan myös sen, että tieto kulkee – suhteet paikallismediaan ovat hyvät. Kaikki tietävät, kuka hoitaa mitäkin asiaa kaupungissa. Paikallinen ilmaislehti tavoittaa suuren joukon potentiaalisia asiakkaita. Vielä tarvittaisiin kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä hallintokuntien välillä kaupungin sisällä. Tärkeää olisi, että kaupungin työntekijät tulisivat toisilleen tutuiksi, jotta yhteistyötä voitaisiin edistää. Tatjana itse kuvailee olevansa avoin kaikelle, eikä sano yhteistyölle koskaan ei. Kaikkea voi ehdottaa ja kokeilla – ei haittaa vaikka joskus ”rapatessa roiskuu”. Jos homma ei toimi, ei tehdä uudestaan, ainakaan samalla tavalla.
Julia Anttilainen
projektisuunnittelija
@juuliant