Gradun aihetta miettiessäni ainut sitä määrittävä tekijä oli, että halusin sen yhdistävän pääaineeni yhteiskuntapolitiikan, sivuaineeni liikunnan yhteiskuntatieteet sekä kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriopinnot. Olen aina ollut kiinnostunut liikuntajärjestöistä sekä liikuntapolitiikasta ja sieltä löytyikin aihealue joka yhdistyi opintoihini sopivaksi tutkimusaiheeksi.
Kunnat ovat tänä päivänä uudenlaisten haasteiden ja muutosten edessä, kun kunnan toimijoiden kenttä on laajentunut niin yksityisellä kuin kolmannella sektorillakin. Yhteistyötä kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa on lisättävä, jotta kuntalaisten pääsy palveluihin turvataan ja resurssien käyttö tehostuu. Pro Gradu -tutkimuksessani aion tutkia Jyväkylässä työelämän ulkopuolella olevalle työikäiselle aikuisväestölle tarjolla olevia liikuntapalveluita. Mielenkiintonani ovat, kuinka nämä työelämän ulkopuolella olevat aikuiset saavutetaan, kuinka heidät ohjataan liikunnan pariin ja millainen palveluketju kunnan ja järjestöjen välillä on. Yleisesti kunnissa liikuntapalveluiden sisällä rahoitus ei kohdistu aikuisille vaan suurimmaksi osaksi lasten ja nuorten sekä ikääntyvien liikuntaan. Tämän vuoksi olen kiinnostunut juuri aikuisista sekä siitä, onko liikuntapalveluiden tarjonta heille riittävää ja millainen on järjestöjen asema tässä palvelutuotannossa.
Yhteiskunnallisesti aihe on merkittävä, koska oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuvia aikuisia on paljon. Liikuntaa lisäämällä he lisäisivät omaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan, mikä muun muassa vähentäisi yhteiskunnalle koituvia kokonaiskustannuksia. Tulevaisuudessa työikäisten määrä vähenee suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, joten huomion kiinnittäminen työikäiseen aikuisväestöön on tärkeää, sillä heidän toimintakykynsä on edellytys yhteiskunnan toiminnalle sekä kehittymiselle. Varsinkin sosiaalinen ja fyysinen aspekti liikunnassa työelämän ulkopuolella oleville aikuisille on merkittävä.
Taustoitan tutkimusta käyttämällä valtakunnallisia että kunnallisia strategisia linjauksia sekä kunta- ja liikuntalakia selventääkseni sitä, miksi aikuisille suunnatut liikuntapalvelut on järjestetty niin kuin ne ovat Jyväskylän kaupungissa. Tarkemmin tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden ja Jyväskylän järjestösektorin yhteistyö on aikuisten liikuntapalveluiden tuottamisessa sekä niihin ohjauksessa. Kehyksenä tälle yhteistyön tutkimukselle käytän Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin 5-osaista liikuntaneuvonnan palveluketju -käsitettä.
Tutkimuksen taustalla on muutos uuteen julkiseen hallintaan (New Public Governance). Entinen tiukka kuntajohtoinen ja hierarkkinen toiminta sekä palveluntuotanto kunnissa ovat saaneet jäädä taakseen ja tilalle on tullut joustavampi verkostomainen rakenne. Sen mukaan kunnan toiminnan hallinta ja käytäntö tapahtuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja toiminnan resurssiulottuvuus kattaa koko yhteisön ja toimintaympäristön resurssit.
Tutkimus on menetelmältään laadullinen ja aineisto koostuu virallisista asiakirjoista niin valtion kuin Jyväskylän kaupungin tasolta sekä itse kerätystä haastatteluaineistosta. Asiakirjoilla selvennetään millä tavoin liikunnan palveluketjua ohjataan virallisia väyliä pitkin ja haastatteluilla selvennetään millaisia käytäntöjä Jyväskylässä todellisuudessa on. Haastatteluja tehdään niin Jyväskylän kaupungin liikuntatoimen työntekijöille kuin järjestösektorin toimijoille, joista ongelmakohtia pyrin löytämään ja niiden pohjalta antamaan ratkaisuehdotuksia ongelmiin.
Aiheesta ei ollut järkevää tehdä yleisempää ja esimerkiksi eri kuntien toimintaa vertailevaa tutkimusta, sillä tieto kuntien liikuntapalveluiden perusrakenteista on hyvin vähäistä. Tieteellisen tutkimuksen kannalta tämän tutkimuksen tekeminen onkin siksi tärkeää, sillä tällaista perustavanlaatuista kartoitusta Jyväskylän, tai muunkaan kaupungin aikuisväestön liikunnan palveluketjusta ei ole aiemmin tehty. Kartoittamalla yhden kunnan toimintatapoja hyvine ja huonoine ominaisuuksineen on mahdollista jakaa löydettyjä hyviä käytäntöjä sekä helposti vältettäviä sudenkuoppia koskevaa tietoa myös muihin kuntiin.
Palaan aiheeseen keväällä, kun tutkimus on edennyt ja saan tuloksia selville. Siihen asti mukavaa joulunodotusta ja aurinkoista kevättä!
Jenna Koistine
n YTK
Yhteiskuntapolitiikan opiskelija Jyväskylän yliopistosta, joka suorittaa maisterintutkintoaan kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmassa.