Liikunta ja osallisuus -hanke toteutti syksyn 2015 aikana Seinäjoen seudulla Allergia- ja Astmaliiton sekä Neuroliiton paikallisyhdistyksen jäsenille kyselyn, jossa kartoitettiin heidän osallistumistaan Seinäjoella järjestettävään liikunnalliseen toimintaan sekä heidän tarpeitaan ja toiveitaan liikuntapalveluihin liittyen. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä. Kyselyn pohjalta paikallisyhdistysten jäsenille järjestettiin marraskuussa 2015 jäsenraati, jossa keskusteltiin kyselyn tuloksista ja pohdittiin vastausten taustalla olevia tekijöitä. Saatuja havaintoja syvennettiin vielä Seinäjoella pidetyssä yhteistyöfoorumissa/työpajassa joulukuussa 2015. Yhteistyöfoorumissa esiteltiin muun muassa osallisuuden edistämisen hyviä käytäntöjä, keskusteltiin osallistumisen edellytyksistä sekä pohdittiin sitä, miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin konkreettisesti edistää.
Mielenkiintoista oli, että suurin osa (62 %) kaikista kyselyyn vastanneista kertoi harrastaneensa liikuntaa oman vertaisryhmän kanssa. Toiseksi yleisin (42 %) harrastamisen tapa oli liikkuminen yhdessä ystävän kanssa. Liikunnan harrastamisen voi siis sanoa olleen hyvin sosiaalista. Jäsenraadissa arveltiin, että on helpompi mennä mukaan ryhmään, jossa tiedetään liikunnan rajoitteista. Vertaisryhmässä ei myöskään tarvitse selitellä omaa jaksamistaan, vaan voi välillä pitää tauon, jos siltä tuntuu.
Vastaajista 67 % ei ollut osallistunut lainkaan paikallisyhdistysten tai Seinäjoen kaupungin järjestämiin liikuntaryhmiin vuonna 2015. Yksi suurimmista osallistumisen esteistä oli riittämätön tiedonsaanti niin Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen kuin Etelä-Pohjanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksenkin jäsenten kohdalla. Lisäksi mainittiin välimatkat ja aikatauluongelmat. Jäsenraadissa pohdittiin myös, että liikuntaryhmiin osallistuessa helposti ”leimautuu”, joten sairautensa kanssa tulisi olla sinut. Myös toimintakyvyn äkillinen aleneminen vaatii uudenlaista motivoimista ja motivoitumista liikuntaan erityisesti niiden kohdalla, jotka aiemmin ovat tottuneet liikkumaan paljon. Vähän liikkuvien mukaan saamiseksi ehdotettiin ystävien ja kimppakyytien hyödyntämistä. Ohjaajien todettiin olevan avainasemassa kannustuksen, ryhmäytymisen ja motivoinnin osalta.
Liikuntaryhmiä toivottiin eniten kuntosalille, keilaukseen, vesivoimisteluun ja erilaisiin lajikokeiluihin, kuten lumikenkäilyyn. Seinäjoella todettiin olevan yksi esteetön kuntosali, mutta hintaa pidettiin kalliina. Kaikilla ei ollut tietoa Seinäjoen kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista kuntosaliharjoitteluun. Vesijumpan todettiin soveltuvan lähes kaikille. Erityislapsille järjestetään muun muassa uimakouluja.
Suurin osa (63 %) kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, että arki-illat ovat parhaita ajankohtia liikkumiseen. Tässä oli kuitenkin selvästi eroa paikallisyhdistysten välillä, Etelä-Pohjanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen jäsenet liikkuisivat mieluummin arki-iltoina ja Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen jäsenet puolestaan arkisin ennen klo 16. Tässä on hyvä huomioida myös eri ikäryhmien toiveet. Nuoret toivovat liikuntaa iltaisin, ja monet vanhemmat ihmiset kaipaavat sosiaalista toimintaa päiväsaikaan.
Yhteistyötä järjestöjen ja urheiluseurojen kanssa ehdotettiin lisättäväksi. Urheiluseurat voisivat järjestää esimerkiksi lajikokeiluja yhdistysten jäsenille. Erityislapsilla olisi halukkuutta ja tarve liikkua integroituina yleisiin ryhmiin. Voisivatko paikalliset urheilutähdet, kuten Tero Pitkämäki, toimia kannustimina ja jonkinlaisina kummeina? Martat ja partio koettiin myös potentiaalisiksi vapaa-ajan toimintojen järjestäjiksi.
Hyvänä, jo olemassa olevana käytäntönä nostettiin esiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka ovat työharjoittelunaan ohjanneet liikuntaryhmiä. Tämä on jokavuotinen käytäntö, mutta oppilaitosyhteistyötä voitaisiin kehittää muun muassa tiedottamisen avulla. Kansalaisopiston kanssa tehtävä yhteistyö on todettu toimivaksi, ja esimerkiksi eläkeläiset ja työttömät ovat päässeet liikuntaryhmiin edullisemmin. Perheliikunnan osalta ehdotettiin yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen kanssa. Erityisesti Allergia- ja Astmaliitolla on jäsenistössään paljon lapsiperheitä. Luontoretket voisivat olla tällaista perheliikuntaa.
Ratsastus herätti kiinnostusta yhteistyöfoorumiin/työpajaan osallistuneissa. Mahdollisuutta kokeilla ennen pitkäaikaista sitoutumista pidettiin kuitenkin tärkeänä. Ratkaisuksi tähän ehdotettiin kaikille avoimen tallipäivän järjestämistä. Ohjaajina ja avustajina voisivat toimia tallin omien ohjaajien lisäksi ratsastusta harrastavat yhdistysten jäsenet.
Kyselyn tulosten ja jäsenraadin keskusteluista heijastuu yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkitys liikunnan harrastamiseen liittyen. Osallisuuden ja erilaisten liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi Liikunta ja osallisuus -hanke pyrkii aktiivisesti lisäämään paikallistason yhteistyötä myös Seinäjoella.
Julia Anttilainen
projektisuunnittelija
@juuliant