Liikkujan polku -verkostotilaisuus järjestettiin 22.10.2015. Verkoston koordinoinnista ja puitteista vastaa Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. Päivän teemana oli yhteisen viestin voima.
Yleistä verkostosta ja sen toiminnasta
Aamupäivän ohjelma keskittyi enimmäkseen Liikkujan polku -verkoston toiminnan käsittelyyn ja verkoston yhteisen viestin terävöittämiseen. Verkoston perustamisesta sovittiin syksyllä 2014 ja sen toiminta on käynnistynyt vuonna 2015. Verkosto organisoituu teemoittain. Verkostossa voi olla mukana, vaikka ei kuuluisi yhteenkään teemaryhmään.
Päivän aiheena oli yhteisen viestin tai konseptin luominen. Liikkujan polku -verkoston visiona on tehdä suomalaisista maailman liikkuvin urheilukansa 2020. Tavoitteena on vaikuttaa matkaan, joka alkaa liikkuvasta lapsuudesta ja kulkee ”liikkujan polun” kautta liikunnalliseen elämäntapaan. Verkosto pyrkii vaikuttamaan liikkumisen edellytyksiin, jotta jokainen liikkuisi itselleen sopivilla tavoilla ja voisi hyvin. Verkostossa on tarkoitus panostaa käytännön kokeiluihin sillä ajatuksella, että yksikin konkreettinen aikaansaannos lisää liikettä enemmän kuin sata suunnitelmaa.
Verkoston on tarkoitus ottaa käyttöön hashtag # -tunniste/toimintakonsepti joulukuun 2015 alussa. Valittavan hashtagin käyttöä suositellaan tämän jälkeen kaikkien verkostoon kuuluvien yhteisöjen ja organisaatioiden käytössä niin somessa kuin muissakin yhteyksissä. Verkoston seuraava, yhteinen kokoontuminen järjestetään Valo-talolla 10.3.2016. Silloin aiheena on vaikuttaminen.
Alkuinnostuksesta konkreettiseen, yhteiseen tekemiseen (Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Timo Järvensivu, Aalto-yliopisto)
Verkostojen toimivuuden avaintekijöitä ovat jäsenistön tunteminen, toimintaan sitoutuminen, luottamus sekä avoimuus. Toisten osaaminen ja tarpeet tulee tuntea, jäsenillä pitää olla keskenään jotakin vaihdettavaa ja halu tehdä asioita yhdessä. Kun verkoston avaintekijät toimivat, tieto ja ymmärrys leviävät, löydetään yhteisiä päämääriä, innostutaan yhdessä tekemisestä ja saadaan uusia toimijoita mukaan. Uudet toimijat tuovat puolestaan lisää uutta tietoa, ymmärrystä ja innostusta.
Haasteena on se, että verkostotyö saattaa jäädä ns. perustyön jalkoihin. Toisaalta ne voivat myös tukea toisiaan. Perustyö voi olla myös verkostotyötä, jolloin verkostotyö mahdollistaa perustyön tekemisen ja päinvastoin. Verkostojen perusluonne on erilainen kuin hierarkioissa. Esimerkiksi oppiminen ja yllätykset kuuluvat verkostoihin, kun taas hierarkioissa ne voivat olla tehokkuusvaatimusten vastaisia.
Yhteisen viestin voima ja verkoston viestin rakentaminen (Viestinnän teemaryhmästä Katri Siivonen ja Tuula Paataja sekä toimitusjohtaja/viestintästrategi Helene Auramo, Okimo Clinic)
Yhteisen viestin voimaan ja verkoston viestin rakentamiseen liittyen pohdittiin muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten innostetaan kaikki viestijöiksi? Miten verkoston viestintä rakennetaan? Viestin tulee olla yllättävä, kiinnostava, houkutteleva ja koukuttava. Nyt rakennetaan mielikuvaa ”liikkuva suomalainen”. Tavoitteena on synnyttää yhteinen viesti, johon kukin toimija voisi lisätä oman tarkentavan viestinsä: eri toimijoille annetaan mahdollisuus omien kärkiviestiensä viestimiseen yhteisen viestinnällisen kattoteeman alla. Yhteisen kattoteeman on oltava sellainen, että kaikki verkoston jäsenet voivat kokea sen omakseen ja tuottaa teemaan liittyvää viestintäsisältöä omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Erillisen kampanjan sijaan luodaan toimintakonsepti eli yhteinen hashtag # -tunniste.
Yhteinen toimintakonsepti/hashtag # -tunniste paketoi toimijoiden viestinnän yhdeksi uutisvirraksi esimerkiksi Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Tällöin kaikille verkoston toimijoiden viesteille saadaan enemmän näkyvyyttä. Hahstag # -tunniste toimii kaikissa verkoston jo olemassa olevissa viestintäkanavissa ja sitä voidaan hyödyntää myös muualla kuin virtuaalimaailmassa, esimerkiksi t-paitojen painatuksissa, markkinointimateriaaleissa, tapahtumissa jne.
Verkostossa kerättiin ehdotuksia hahstageiksi, joista valitaan kolme parasta. Kolmesta parhaasta järjestetään verkoston jäsenten kesken marraskuussa äänestys, ja valittu hahstag # -tunniste otetaan käyttöön joulukuussa. Joulukuusta alkaen jokainen verkoston jäsen voi alkaa käyttää tunnistetta omissa julkaisuissaan, kanavissaan jne.
Suomi 100 -info
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden (http://suomi100finland.fi/etusivu) teemana on Yhdessä. Juhlavuotena Liikkuva Mikkeli -hanke laajenee valtakunnalliseksi: Suomen Liikkumisen unelmavuosi 2017. Liikkuminen yhdistää, taustalla ovat Mikkelin kokeilut ja niistä saadut kokemukset. Tavoitteena on lisätä kolmen miljoonan ihmisen liikettä, saada lapset liikkumaan 2-3 h päivässä sekä nuoret sekä aikuiset tunnin päivässä. Mukana ovat kaikki liikkeen lisäämisen mahdollistajat ruohonjuuritasolta valtakunnalliselle tasolle asti.
Kokeilukulttuuri merkitsee sitä, että uutta toimintaa testataan jo sen kehittelyvaiheessa. Ideoita ei siis suunnitella pitkään, vaan kokeillaan heti sitä, miten ne voisivat toimia käytännössä. Kokeilun tarkoituksena on oppiminen, jotta toiminnan kehittämisessä päästään eteenpäin. Jos kokeiltu toiminta epäonnistuu, on sekin arvokas tieto. Kokeilujen tavoitteena on luoda uutta, helposti ja nopeasti.
Teemaryhmät
Olosuhteet-teemaryhmä
Olosuhteet-teemaryhmässä oli paikalla edustettuina Kuntoutussäätiön lisäksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Suomen Latu sekä Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry. Tässä teemaryhmässä tuotiin esille kunkin osallistujan mielestä keskeisiä olosuhteisiin liittyviä teemoja, joita olivat:
- Esteettömyys
- Matalan kynnyksen liikuntapaikat ja lähiliikunta
- Liikunnan välimatkojen kaventaminen
- Liikunnan kustannukset
- Liikuntapaikkojen huolto, kunnossapito ja viihtyvyys
- Uusien liikuntapaikkojen rakentaminen ja vastuunjako
- Miten liikuntapaikkoja kehittämällä voitaisi lisätä liikettä ja saada liikkumattomia ihmisiä liikkumaan enemmän?
Ensimmäisenä tavoitteena on selvittää top-5 -liikuntapaikat: Missä suomalaiset liikkuvat? Tavoitteena on kerätä yhteen selvitykset suomalaisten käyttämistä liikuntapaikoista ja tehdä niistä yhteenveto. Yhteenvedosta tiedotetaan verkoston viestintäkanavien kautta. Toisena tavoitteena on selvittää, millaisia liikuntapaikkojen tulisi olla, jotta liikettä saataisiin lisättyä. Esille nousi myös yhdyskuntasuunnittelun tärkeä merkitys liikunnallisen elämäntavan näkökulmasta. Miten tulevaisuuden liikuntapaikkojen suunnitteluun voidaan vaikuttaa? Olosuhteet-ryhmän seuraava kokous pidetään 9.12. Tampereella, Liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuus -seminaarin yhteydessä.
Uudet tavat liikkua ja liikuttaa -teemaryhmä
Uudet tavat liikkua ja liikuttaa -teemaryhmän tavoitteena on liikkeen lisääminen kehittämällä uusia yhteistyömalleja jo olemassa olevien yhteistyötahojen ja uusien (liikunta)toimijoiden kanssa. Tavoitteena on lisäksi saada toimijoita itse ideoimaan uusia tapoja liikkua ja liikuttaa.
Uudet tavat liikkua ja liikuttaa -työryhmä on kokoontunut tänä vuonna jo pari kertaa. Vuosi 2017 on Suomi 100 -liikuntavuosi. Työryhmässä on suunniteltu, että joko vuoden 2016 toukokuussa tai syyskuussa olisi ”kokeilukuukausi”, joka johtaisi tuohon juhlavuoteen. Kokeilukuukaudessa olisi mukana kuusi suurinta kaupunkia. Ideana on toteuttaa liikunnan kokeilukulttuuria, jossa ihmiset (kansalaiset) itse tuottaisivat ideat. Kokeilukuukauteen ei ole erillistä toimintarahaa, vaan se on tarkoitus toteuttaa hallinnonrajat ylittävällä yhteistyöllä. Kokeilukuukautta on pohdittu myös Valtakunnallisen Liikuntapäivän ympärille pop up -tyyppisesti. Idea on saanut alkunsa Liiku terveemmäksi -toiminnasta, jossa myös on järjestetty tällainen teemapäivä. Tänä vuonna Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on koordinoinut Liiku terveemmäksi -teemavuotta ja pian selviää, kenen vastuulla on ensi vuoden koordinointi.
Uudet tavat liikkua ja liikuttaa -teemaryhmän seuraava kokous on 9.12. Silloin ryhmän teemana on liikunta kaupunkiympäristössä.
Perheliikunta-teemaryhmä
Perheliikunta-teemaryhmä on toiminut terveysliikuntatoimikunnan mietinnön pohjalta ja STM:n Mari Miettisen sihteeröimänä vuodesta 2003 alkaen. Tämä teemaryhmä on liittynyt mukaan osaksi Liikkujan polku -verkostoa elokuussa 2015. Tavoitteena on edistää perheliikunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää. Perheliikunta-teemaryhmä tiedottaa perheliikunnasta, tuottaa materiaalia sekä suunnittelee ja järjestää perheliikuntakoulutusta. Teemaryhmässä pohditaan seuraavia kysymyksiä:
- Mitä voimme yhdessä tehdä perheiden liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi?
- Mikä on paras tapa viestiä perheliikunnasta?
- Keitä kaikkia tarvitsemme, että perheiden terveys ja hyvinvointi lisääntyy liikunnan avulla?
- Miten voimme parhaiten liikunnalla tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä?
Teemaryhmän kuulumiskierroksella tuotiin esille mm. seuraavia asioita:
- Kaikille urheiluopistoille voisi rakentaa yhteistä perheliikuntainfopakettia eri aiheista tai jopa eri teemoilla/sovellettuja perhelomia.
- Sydänliiton Neuvokas Perhe -tiimi selvittää, mitä he voisivat hyödyntää www.perheliikunta.fi-sivuilta neuvokasperhe.fi-sivuille.
- Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on julkaistu.
- Kuntoutussäätiöllä on meneillään Liikunta ja osallisuus -hanke, kokeilupaikkakunnat ovat Mikkeli ja Seinäjoki.
- Turun AMK kehittää esteetöntä leikkipuistoa v. 2015 – 2017, myös opas ilmestyy.
- Parasta Lapsille ry:n toiminnassa paljon perheliikuntaa; monikulttuuristen lapsiperheiden leirit (mm. Virrat, Kisakeskus, Nurmijärvi), viikonlopputoiminta ja kerhotoiminta.
- Hengitysliitto kannustaa jo 17. kerran kumppaneineen käyttämään talviajan tuoman lisätunnin liikuntaan, teemana on Arkiliikunnan SM -kisat. Tarjolla on yli 60 paikallista liikuntatapahtumaa.
Terhi Korkiala, Julia Anttilainen ja Henrikki Hirvonen