Liikunta ja osallisuus -hankkeen viimeisen kevään kunniaksi järjestettiin Liikuntaa esteettä! Yhteistyöllä kohti liikunnan tasa-arvoa -seminaari Seinäjoella 4.4.2017. Paikalle oli saapunut jopa Jyväskylästä asti osallistujia eri kansanterveysyhdistyksistä ja liikuntaseuroista. Lisäksi paikalla oli kunnan liikuntapalveluiden edustajia mm. Seinäjoelta, Vaasasta, Jyväskylästä, Kuortaneelta, Kauhajoelta, Alajärveltä ja Ylöjärveltä.
Seminaari huipentui paneelikeskusteluun Neuroliiton liikuntapalveluiden erikoissuunnittelija Riitta Samsténin johdolla. Panelisteina toimivat erityisliikunnan koordinaattori Sarika Kivimäki (Seinäjoen kaupunki), aluesuunnittelija Hannele Kiviranta (Allergia- ja astmaliitto ry), puheenjohtaja Tapio Korjus (Valtion liikuntaneuvosto), puheenjohtaja Joonatan Pälkäs (FC KuRa ry) sekä toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas (SoVeLi ry).
Alun esittelykierroksen jälkeen panelistit kertoivat oman näkemyksensä siitä, miten soveltavaa liikuntaa tulisi edistää. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö on tärkeää ja sitä kautta asioita saadaan vietyä eteenpäin. Valtionhallinnossa fyysisen aktiivisuuden edistämistä on pyritty lisäämään haastamalla kaikkien eri hallinnonalojen edustajat pohtimaan liikunnan näkymistä omassa toiminnassaan – Health in all policy -periaatteen mukaan. Näin päättäjät eri hallinnonaloilta ovat myös heränneet huomioimaan liikunnan osana kaikkea päätöksentekoa. Myös erilaisten käyttäjien tarpeiden huomioimista peräänkuulutettiin.
Esteettömyys tulisi nähdä laajemmin ja ymmärtää sen kuuluvan jokapäiväiseen elämään. Liikuntapaikkojen rakentamiseen on olemassa konkreettiset esteettömyyssäädökset, mutta paneelissa todettiin, etteivät sellaiset toimijat, jotka eivät saa valtion rahoitusta, välttämättä noudata niitä. Sisäilmasta sairastuneiden joukko kasvaa jatkuvasti. Esteettömyys tulisi turvata myös hengityssairauksista kärsiville.
Vaasassa esteettömyys on sisäänrakennettu jokaiseen hallintokuntaan siten, että niissä istuu esteettömyys- ja tasa-arvovastaava. Vaasassa toimii myös esteettömyys- ja vammaisasiamies. Lisäksi kaupungin nettisivut ovat esteettömät. Seinäjoella taas toimii esteettömyystoimikunta, mutta tarkkaa tietoa sen aktiivisuudesta ei tällä hetkellä ole.
Keskustelua herätti se, miten paljon samaan soveltavan liikunnan ryhmään voidaan laittaa eri diagnoosiperusteisia ihmisiä. Vaasassa rajoituksista on luovuttu. Seinäjoella ryhmiä järjestetään diagnoosipohjalta. Osassa ryhmistä ohjaajana toimii vertaisohjaaja, minkä on tarkoitus madaltaa osallistumisen kynnystä. Viime vuosien suuntaus on ollut diagnoosiperusteisten ryhmien vähentäminen. Koska hyvän liikuntaryhmän todettiin olevan myös hyvä vertaistuen ryhmä, ovat paikallisyhdistykset oikeita toimijoita rajatumpien vertaistuen ryhmien järjestämisessä.
Joonatan Pälkäs Fc KuRa:sta toi esiin sen, että vammaisia tulisi saada yleisesti enemmän katukuvaan. Tätä edistäisi ravintoloiden ja muiden vapaa-ajanviettipaikkojen esteettömyyden kehittäminen. Nuoria tulisi houkutella mukaan sosiaalisen median kautta ja tehdä esteettömyydestä osa brändäystä. Tiedon ja viestin levittämisen todettiin olevan kuitenkin hyvin paljon kiinni siitä, miten vastaanottaja viestiin reagoi ja laittaako hän sen eteenpäin. Kuntatasolla tieto jää helposti jumiin omiin hallintokuntiin. Yhteishenkeä kaivattiin jokaiseen hallintokuntaan.
Seminaariyleisö oli aktiivisesti keskustelussa mukana osallistuen kysymyksin ja kommentein. Kiitokset niin panelisteille kuin aktiiviselle yleisöllekin!