Liikkuva Mikkeli -hanke järjesti yhdessä Etelä-Savon Liikunta ry:n (ESLI) kanssa työseminaarin yhteistyötahoilleen ja kaikille aiheesta kiinnostuneille perjantaina 29.1.2016 Mikkelin Paukkulassa. Seminaarissa esiteltiin Mikkelin seudulla toteutettuja kokeiluja, mutta katseet suunnattiin jo pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on maailman liikkuvin kansa vuonna 2020 ja menestyvin Pohjoismaa. Tässä tavoitteessa Mikkeli haluaa olla suunnannäyttäjä ja edelläkävijä.
Liikkuva Mikkeli -hanke käynnistyi lokakuussa 2015. Hankkeen projektipäällikkö Hannu Korhonen on omalla innokkuudellaan, esimerkillään ja aktiivisuudellaan onnistunut saamaan mukaansa yhteistyötahoja ja kumppaneita. Nämä verkostot ovat omilla tahoillaan levittäneet liikunnan ilosanomaa ja nostaneet samalla Mikkelin maailmankartalle. Hanke syntyi yksittäisten liikuntatempausten ja pop up -päivien seurauksena, ja nyt mennään kohti hankkeen tahdittamaa Liikkumisen unelmavuotta 2017.
Liikunta ja osallisuus -hankkeen näkökulmasta yksi Liikkuva Mikkeli -hankkeen keskeinen tekijä on ollut kuntalaisten osallistaminen. Asukkaita on kuultu muun muassa kohderyhmittäisissä ideapajoissa ja verkostotapaamisissa. Ajatuksena on ollut, että toimintatapojen tulee olla jollakin tavoin uudenlaisia ja tähän on pyritty juuri kuntalaisia osallistavalla kokeilukulttuurilla. Tavoitteena tietenkin on, että kuntalaiset löytäisivät liikunnan riemun kohdatessaan uusia tapoja liikkua. Seminaari eteni ikä- ja kohderyhmittäisten teemojen mukaan.
Kouluihin tunti liikuntaa päivässä
Valon Ilo kasvaa liikkuen -hankkeen tavoitteena on vuodesta 2014 lähtien ollut lisätä liikettä päiväkodeissa. Yksi toimintapa on ollut muun muassa kokeilemaan kannustaminen. Varhaiskasvatuksen piirissä liikettä on onnistuttu edistämään arjen toiminnallisuutta lisäämällä, ohjatuilla tuokioilla ja leikeillä, antamalla enemmän tilaa vapaalle leikille sekä tuomalla liikunta mukaan päiväkodin tapahtumiin koko perheelle. Uusimpana toimintamuotona on tullut yhteistyö urheiluseurojen kanssa. Näillä toimenpiteillä päiväkodeissa on saatu aikaan perustavanlaatuinen asennemuutos.
Perusopetuksen puolella tapahtui käänteentekevä muutos Mikkelissä järjestetyn liikuntakuukauden aikana. Kuukauden aikana kaikki Mikkelin peruskoulut saatiin mukaan Liikkuva koulu -verkostoon. Tämän seurauksena myös koulujen välinen yhteistyö on lisääntynyt. Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteeseen on pyritty muun muassa avaamalla yhteiset tila liikkumiselle. Keskeistä on ollut toimintakulttuurin muutos.
Perheiden hyvinvointia on pyritty vahvistamaan Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Mikkelin sairaalakoulun yhteistyöllä esimerkiksi perheliikuntakorttien avulla. Kokeilussa on ollut omat haasteensa, mutta se on antanut perheille arvokasta yhteistä aikaa.
Urheiluakatemian visio on, että yhä useammalle aktiivisesti harrastavalle ja kilpailevalle peruskouluikäiselle mahdollistetaan koulun ja rakkaan lajin yhdistäminen. Akatemian tavoitteena on saada kaikki yläkoulut mukaan seurojen ja koulujen välistä yhteistyötä kehittämällä. Tällä hetkellä urheiluakatemioissa on mukana noin 250-300 nuorta.
Urheiluseuroja pyritään saamaan aktiivisesti mukaan Liikkuva Mikkeli -hankkeeseen. Tavoitteena on, että seurat toteuttaisivat ihmisiä aktivoivia liikuntakokeiluja. Jo toteutuneita kokeiluja ovat olleet muun muassa aikuisten luistelukoulu, varustekeräys ja -vuokraamo sekä jääliukumäkitalkoot. Yhteistyössä toimitaan yli lajirajojen, ja loma-aikoina lapsille ja nuorille järjestetään yhteistyössä muun muassa liikuntaleirejä.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Likesin johtaja Sami Kalaja avasi syksyllä 2016 käyttöön otettavaa uutta opetussuunnitelmaa OPS:ia. Sen tavoitteena on, että lapset- ja nuoret liikkuvat 20-30 tuntia viikossa. Liikunnan perusteluina Kalaja käytti muun muassa motoristen perustaitojen oppimista, jotka ovat kaiken lajiosaamisen perusta. Uudessa OPS:ssa jokainen oppilas otetaan entistä paremmin huomioon yksilönä. Opetuksessa paneudutaan enemmän ilmiöihin, ja jokainen oppilas saa omaan osaamiseensa sopivia tehtäviä. Näin kokemus omasta osaamisesta ja pystyvyydestä vahvistuu.
Mikkelissä nuoria on pyritty osallistamaan liikuntatoimien suunnitteluun ja toteutukseen muun muassa oppilaitoksissa. Liikunta on otettu mukaan osaksi opiskelua siten, että opiskelijat saavat liikunnallisten tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta opintopisteitä. Opiskelijat ovat myös heittäneet haasteita muiden alojen opiskelijoille ja järjestäneet yhteisiä turnauksia. Ideoita nuorilta kyllä löytyy. Usein haasteena on vain saada heidät osallistumaan itse toimintaan.
Liikuntaa kuntoutuksessa ja kotouttamisessa
Liikuntaa on hyödynnetty maahanmuuttajien kotouttamisessa. Liikuntapalveluihin on muun muassa palkattu maahanmuuttaja toimimaan liikunnallisen toiminnan koordinaattorina työyhteisöille ja hän liikkuu itse mukana. Maahanmuuttajille järjestetään liikunta ja terveys -infoja sekä Liikunnan Tsemppari -vertaisohjaajakoulutuksia. Lisäksi järjestetään yhteisiä turnauksia ja liikuntavälinekeräyksiä.
Kuntouttavan työtoiminnan pajoissa on käytössä viikoittainen liikuntatunti. Myös työttömyyspalveluiden henkilöstö liikkuu. Taukojumpat ja kävelypalaverit rytmittävät työpäiviä. Lisäksi kehittämispäivät järjestetään toiminnallisina. Kehittämisideoina on ajateltu liikuntaseteleiden jakamista työtoiminnassa oleville ja nykyisten ilmaisten bussikorttien korvaamista polkupyörillä.
Uusia toimintamalleja kansanterveysjärjestöjen yhteistyöllä
Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry (ESTERY) jäsenjärjestöillä on paljon liikuntatoimintaa. Haasteena järjestöillä on kuitenkin tilat, jotka usein joko puuttuvat kokonaan tai ovat esteellisiä. Toinen haaste on pienet osallistujamäärät. Toimialakokeiluina on toteutettu terveys- ja liikuntaneuvontaa niin ryhmille kuin yksilöillekin. Järjestöjen yhteistyössä verkostomainen työote on mahdollistanut uudet kumppanuudet ja uusien toimintamallien käyttöönoton.
Mikkelin Seudun Sydänyhdistyksen kaikille avoimen toiminnan tavoitteina on terveellinen ravinto (sydänmerkityt elintarvikkeet), riittävä liikunta (kuntosali ja liikuntaryhmä viikoittain sekä tuolijumppa joka toinen viikko). Vertaistukea on saatavilla muun muassa kuntoutusryhmissä.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ESPER-hankkeessa suunnitellaan, miten uudessaan sairaalassa mahdollistettaisiin liikunta ja miten se näkyisi päivittäisessä sairaala-arjessa. Sairaala on vielä rakennusvaiheessa, joten hankkeessa ollaan avoimia uusille ideoille ja ehdotuksille. Liikunnan toivotaan näkyvän sairaalassa aina opaskylteistä lähtien.
Julia Anttilainen
projektisuunnittelija
@juuliant