Spiralin taustaa

ICF-luokitus

Spiral-osa-alueet perustuvat kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusjärjestelmään (ICF). ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) on Maailman terveysjärjestö WHO:n luokitusperheeseen kuuluva kansainvälinen luokitus.
ICF on hierarkkinen kooditussysteemi, joka käsittää toimintakyvyn ja sen rajoitteet laaja-alaisesti. ICF:n hyödyntämistä kuntoutustyössä on pidetty mahdollisuutena vahvistaa asiakkaan asemaa kuntoutumisprosessissa ja edistää moniammatillista yhteistyötä kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa.
Lisätietoja ICF-luokituksesta THL:n sivuilla: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

GAS-menetelmä

Kelan tukemassa kuntoutuksessa tavoitteet asetetaan GAS-menetelmän (Goal Attainment Scaling) avulla. Strukturoidun GAS-menetelmän avulla kuntoutukselle voidaan kirjata selkeitä, yksilöllisiä ja konkreettisia tavoitteita sekä seurata niiden saavuttamista kuntoutusprosessin edetessä. Spiralia voidaan käyttää GAS-prosessin tukena. Katso video aiheesta osiossa Koulutus.
Lisätietoja GAS-menetelmästä Kelan sivuilla: http://www.kela.fi/gas-menetelma

Tulevaisuus pelissä -hanke

Spiral-lautapeli on Kelan rahoittaman, Kuntoutussäätiön yhteistyössä Lempäälän kunnan psykiatrian yksikön ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa vuosina 2014–2016 toteuttaman Tulevaisuus pelissä -kehittämishankkeen tulos. Kehittämistyön pohjana oli kuntoutusohjaaja (YAMK) Kirsi Niittymäen opinnäytetyönään luoma Spiral-lautapeli, joka tuotettiin alun perin kuntoutuksen tavoitteiden konkretisoinnin apuvälineeksi Lempäälän kunnan psykiatrian yksikössä.

Tulevaisuus pelissä -hankkeessa Spiral-lautapelistä kehitettiin erilliset versiot mielenterveyskuntoutujille ja nuorille neuropsykiatrisille kuntoutujille. Erityisesti selvitettiin Spiral-pelin toimivuutta GAS-muotoisen tavoitteenasettelun tukena. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten aikuisten osalta konkreettinen kehittämistyö toteutettiin Kuntoutussäätiön kuntoutuspalveluyksikössä ja Lempäälän kunnassa toteutettavilla avokuntoutuskursseilla. Neuropsykiatristen kuntoutujien osalta hankkeen konkreettinen kehittämistyö toteutettiin MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön järjestämillä autismin kirjon häiriöiden sopeutumisvalmennuskursseilla. Tulevaisuus pelissä -hanketyöryhmään kuuluivat Kuntoutussäätiöstä psykologitutkija Johanna Stenberg, psykologitutkija Hely Yli-Kaitala, erikoistutkija Mila Gustavsson-Lilius ja tutkimusjohtaja Erja Poutiainen, Lempäälän psykiatrian yksiköstä kuntoutuksen ohjaaja Kirsi Niittymäki sekä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöstä neuropsykologi Mari Saarinen.

Spiral-pelin uudet muodot

Spiral-pelin uudet muodot (2017-2018) -kehittämishankkeessa laajennettiin Spiral-lautapelin käyttökohteita. Kelan tukema jatkokehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Aivoliiton, Finla Työterveyden ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Hankkeen päämääränä oli parantaa kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä lisäämällä itsearviointia ja edistää GAS-menetelmää (GAS=Goal Attainment Scaling) tukevan Spiral-menetelmän käytettävyyttä ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Kehittämishanke jatkoi aiemmin toimivaksi todetun Spiral
-menetelmän integrointia kuntoutuksen ammattilaisten käyttöön yhä laajemmin tukien samalla ICF viitekehyksen levittämistä ja tuomista käytännönläheisemmäksi.  Hankkeen tuotoksena Spiral-sisältöjä tuotettiin aikuisille mielenterveyskuntoutujille, autismin kirjon nuorille, kielellisiä vaikeuksia omaaville kohderyhmille (aikuiset, lapset ja perheet) ja ammatilliseen kuntoutukseen.

Spiral -pelin uudet muodot -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat kuntoutusta saavat, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Menetelmää kehitettiin kuntoutusryhmissä, joiden arvioitiin hyötyvän kuvallisesti tuetusta toimintakykyä ja kuntoutustavoitteita asiakaslähtöisesti jäsentävästä toiminnallisesta menetelmästä. Näitä ryhmiä ovat lapset, joilla on kielellisiä vaikeuksia (SLI) ja heidän perheensä sekä aikuiset, joilla on kielellisiä vaikeuksia aivoverenkiertohäiriön pohjalta (afasia). Menetelmää myös pilotoitiin ammatillisen kuntoutuksen tavoitteen asettelun yhteydessä. Hankkeessa tuotettiin myös ruotsin ja englannin kielelle käännetyt peliversiot. Hanketyöryhmään kuuluivat Kuntoutussäätiöstä psykologitutkija Kati Peltonen, psykologitutkija Johanna Stenberg ja johtava tutkija Erja Poutiainen, Aivoliitosta tutkija Piia Aro-Pulliainen, Finla Työterveydestä tutkija Kirsi Niittymäki ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöstä asiantuntija Mari Saarinen.