Spiral-menetelmä kehitettiin alun perin Kelan rahoittamassa Tulevaisuus pelissä -hankeessa. Pohjana toimi Kirsi Niittymäen opinnäytetyönään luoma lautapeli. Tällöin tarkoituksena oli kehittää ICF-luokitukseen perustuva pelillinen menetelmä, joka mahdollistaisi asiakaslähtöisten ja yksilöllisten tavoitteiden löytämisen, myös osana ryhmätoimintaa. Sittemmin on havaittu, että Spiral-lautapeli voi tukea myös ryhmäytymistä.
Tulevaisuus pelissä –hankkeessa ja jatkohankkeessa Spiral-pelin uudet muodot kehitettiin Spiral-versiota mielenterveyskuntoutujille, autismikirjon nuorille, kielellisiin vaikeuksiin sekä ammatilliseen kuntoutukseen. Nykyisin Spiral-menetelmää ja uusia versioita eri kohderyhmille kehitetään Veikkauksen tuella helpottamaan asiakaslähtöisen tavoitteen löytämistä monipuolisesti erilaisessa toimintakykyä tukevassa tavoitteellisessa ryhmätoiminnassa.
Tulevaisuus pelissä -hanke
Spiral-lautapeli syntyi Kelan rahoittamassa Tulevaisuus pelissä -hankkeessa (2014–2016) Kuntoutussäätiön, Lempäälän kunnan psykiatrian yksikön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön välisenä yhteistyönä. Kehittämistyön pohjana oli kuntoutusohjaaja (YAMK) Kirsi Niittymäen opinnäytetyönään luoma Spiral-lautapeli, joka tuotettiin alun perin kuntoutuksen tavoitteiden konkretisoinnin apuvälineeksi Lempäälän kunnan psykiatrian yksikössä.
Tulevaisuus pelissä -hankkeessa kehitettiin ensimmäiset, mielenterveyskuntoutujille ja autismikirjon nuorille suunnatut peliversiot. Hankkeessa selvitettiin erityisesti Spiral-pelin toimivuutta GAS-muotoisen tavoitteenasettelun tukena. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten aikuisten osalta konkreettinen kehittämistyö toteutettiin Kuntoutussäätiön kuntoutuspalveluyksikössä ja Lempäälän kunnassa toteutettavilla avokuntoutuskursseilla. Neuropsykiatristen kuntoutujien osalta hankkeen konkreettinen kehittämistyö toteutettiin MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön järjestämillä autismikirjon häiriöiden sopeutumisvalmennuskursseilla.
Tulevaisuus pelissä -hanketyöryhmään kuuluivat Kuntoutussäätiöstä psykologitutkija Johanna Stenberg, psykologitutkija Hely Yli-Kaitala, erikoistutkija Mila Gustavsson-Lilius ja tutkimusjohtaja Erja Poutiainen. Lempäälän psykiatrian yksiköstä mukana oli kuntoutuksen ohjaaja Kirsi Niittymäki ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöstä neuropsykologi Mari Saarinen. Hankkeen loppuraportti ja muuta materiaalia löytyy täältä. Voit myös tutustua hankkeen aikana kuvattuihin videoihin Spiralin taustasta ja Spiral-lautapelin pelaamisesta.
Spiral-pelin uudet muodot -hanke
Spiral-pelin uudet muodot (2017–2018) -hankkeessa laajennettiin Spiral-lautapelin käyttökohteita. Kelan tukema jatkokehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Aivoliiton, Finla Työterveyden ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Hankkeen päämääränä oli parantaa kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä lisäämällä itsearviointia ja edistää GAS-menetelmää tukevan Spiral-menetelmän käytettävyyttä ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Kehittämishanke jatkoi aiemmin toimivaksi todetun Spiral-menetelmän integrointia kuntoutuksen ammattilaisten käyttöön yhä laajemmin, tukien samalla ICF-viitekehyksen levittämistä ja tuomista käytännönläheisemmäksi.
Spiral -pelin uudet muodot -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat kuntoutusta saavat, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Menetelmää kehitettiin kuntoutusryhmissä, joiden arvioitiin hyötyvän kuvallisesti tuetusta toimintakykyä ja kuntoutustavoitteita asiakaslähtöisesti jäsentävästä toiminnallisesta menetelmästä. Näitä ryhmiä ovat lapset, joilla on kielellisiä vaikeuksia (SLI, nykyään käytössä termi kehityksellinen kielihäiriö) ja heidän perheensä sekä aikuiset, joilla on kielellisiä vaikeuksia aivoverenkiertohäiriön pohjalta (afasia). Menetelmää myös pilotoitiin ammatillisessa kuntoutuksessa. Hankkeen tuloksena syntyivät ammatillisen kuntoutuksen ja kielellisten vaikeuksien peliversiot. Samassa yhteydessä tuotettiin kysymyskortteihin liittyvät kuvat tukemaan kysymysten ymmärtämistä. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien, autismikirjon sekä kielellisten vaikeuksien versiot käännettiin englannin ja ruotsin kielelle.
Hankkeen aikana myös Spiralin pelilauta koki uudistuksen, laudan ruutujen numeroinnista luovuttiin ja pelin ohjekirjaa päivitettiin. Hanketyöryhmään kuuluivat Kuntoutussäätiöstä psykologitutkija Kati Peltonen, psykologitutkija Johanna Stenberg ja johtava tutkija Erja Poutiainen. Aivoliitosta mukana oli tutkija Piia Aro-Pulliainen, Finla Työterveydestä tutkija Kirsi Niittymäki ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöstä asiantuntija Mari Saarinen. Hankkeessa taittajana toimi Sami Hakala. Kysymyksiä tukevat kuvakortit suunnitteli Kirsi Tapani. Hankkeen loppuraportti ja muuta materiaalia löytyy täältä.
Jatkokehittäminen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) Veikkauksen tuotoista jakamalla tuella
Kelan rahoittamien hankkeiden päätyttyä Spiralin jatkokehittämistyötä tukee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Veikkauksen tuotoilla. Kehittämisessä on pyritty huomioimaan menetelmän sovellettavuus laajasti erilaisissa yhteyksissä, jonka myötä Spiralin hyödyntäminen ryhmäytymisen ja tavoitteen löytämisen tukena on laajentunut monipuolisesti erilaiseen toimintakykyä tukevaan ryhmätoimintaan.
Keskeisiä tuotoksia ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa yhteistyössä kehitettävät, järjestöjen kohderyhmilleen tarjoamaan tavoitteelliseen ryhmätoimintaan soveltuvat pelikysymykset. Kehittämistyössä myös vastauslomaketta ja peliohjeita muokataan kohderyhmän tarpeiden mukaan. Järjestöjen kanssa yhteistyössä on kehitetty myös Spiral-tehtäväkortit. Tehtäväkortit sisältävät lyhyitä, ryhmätoimintaan soveltuvia ryhmäytymistä ja voimaantumista tukevia tehtäviä. Tehtäväkorteista ohjaaja voi valita ryhmälleen soveltuvat välitehtävät tauottamaan Spiral-lautapeliä, tai hyödyntää niitä ryhmätoiminnassa sellaisenaan ilman Spiral-menetelmää. Tehtäväkortit ovat kuvittaneet ja taittaneet Kuntoutussäätiön Emmi Nääppä ja Mira Vanninen Spiral-pelilaudan pohjalta, jonka on suunnitellut markkinointiosakeyhtiö i2.
Järjestöille kehitetyistä Spiral-versioista on saatu myönteisiä kokemuksia. Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssien osallistujilta (139 osallistujaa) vuonna 2019 kerätyn palautteen mukaan lähes kaikki (97 %) kokivat Spiral-lautapelin käytön vaikuttaneen ryhmän yhteishenkeen myönteisesti ja 90 % koki että pelin avulla oli helpompi saada asioita sanottua. Kurssin päättymisen jälkeen osallistujista 73 prosenttia arvioi henkilökohtaisen tavoitteen asettamisen olleen helppoa tai melko helppoa ja 88 prosenttia piti asettamaansa tavoitetta tärkeänä.
Mielenterveyskuntoutujien, autismikirjon ja ammatillisen kuntoutuksen Spiral-versioista kehitettiin vuonna 2020 e-lomakkeet mahdollistamaan Spiral-menetelmän käyttö myös etämuotoisena. E-lomakkeet on suunniteltu täytettäväksi itsenäisesti ja ilman Spiral-pelilautaa. Vastaaja voi esimerkiksi täyttää kyselylomakkeen kotonaan ja toimittaa vastaukset tarvittaessa sähköisesti eteenpäin.
Spiralista on kehitetty yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa mobiilipeliversioita monipuolistamaan Spiralin käyttömahdollisuuksia. Mobiilipeliversiot on suunniteltu yksin pelattavaksi. Mielenterveyskuntoutujien mobiilipeliversio löytyy Google Play -kaupasta. Autismikirjon nuorille on kehitteillä oma versio.
ICF-luokitus
International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) on Maailman terveysjärjestö WHO:n luokitusperheeseen kuuluva kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusjärjestelmä. Se on hierarkkinen kooditussysteemi, joka käsittää toimintakyvyn ja sen rajoitteet laaja-alaisesti huomioiden niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin ulottuvuuden. Sairausryhmäkohtaisesti keskeisiin toimintakyvyn osa-alueisiin keskittyviä ICF-ydinlistoja on luotu monille eri ryhmille. Näitä ydinlistoja on hyödynnetty Spiralin eri versioiden kehittämisessä mahdollisuuksien mukaan, jolloin yhteensopivuus ICF:n kanssa on pyritty takaamaan. Spiral-kysymyksiä vastaavat ICF-koodit löytyvät kohderyhmittäin tulosta peli-osiosta.
Lisätietoja ICF-luokituksesta THL:n sivuilla: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
GAS-menetelmä
Vaikka Spiral-menetelmää voidaan hyödyntää irrallisena muista menetelmistä, sen kehittämisessä on otettu huomioon yhteensopivuus Goal Attainment Scaling (GAS) -menetelmän kanssa. Strukturoidun GAS-menetelmän avulla henkilölle voidaan kirjata selkeitä, yksilöllisiä ja konkreettisia tavoitteita sekä seurata niiden saavuttamista prosessin edetessä. GAS-menetelmän ja Spiralin yhteensopivuuden vuoksi Spiralia siis voidaan hyödyntää kuntoutuksen tavoitteen asettelun työkaluna. Tulevaisuus pelissä hankkeen aikana tehdyn videon GAS-tavoitteiden asettamisesta Spiral-pelin jälkeen voit katsoa täältä.
Lisätietoja GAS-menetelmästä Kelan sivuilla
.
